Kävijälaskuri

sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

Juhannusta ja muuta tän tällaista

Kuttuivat miut essiintymmään Kelluva puutarha tapahtuman -avajaisbakkanaaleihin Tampereen Tahmelan rantaan ja mie tietennii mänin esiintymään ja juhlistin sitten pe 24.6. esiintymiselläni hieman kevätkauden ja kesän mitaleita yms., myöskin Suomen paskin bändi kilpailun voittoa. Loogisesti olin sporttispurttisesti pukeutuneena esiintymiseni ajan. Olinhan mie bändilläkin suomenmestaruuden hankkiessa urheilusankarina liikenteessä ;-) Kommeesti trikoissa, Metalin sukissa, penkkikengät koivessa, yms. :-)




Juhlistin keikalla sitä, että miulla on hallussani mm. Rawpenkkipunnerruksen EM (GPC), SM (WPC) ja voimanoston SMhopea (FPO) naisten +90kg&110 kg sarjoissa...


Miun show paikkasikin sopivasti sen mikä taitojen ruosteisuuden taikka järjestäjien tekniikan reistailun vuoksi kenties jäi hieman uupumaan. Mutta kansa tykkäsi joka tapauksessa, joten hyvin tää tälleenkin män.  Ei minulla mittään hävittävää ollut tuolla keikalla. Olen kuitenkin ollut jo 2013 syksystä alkaen virallisesti keikkatauolla ja soittanut aniharvoin soolona tai millään bändillä. Ja varmasti meni paremmin kuin viimekertainen soolokeikka :-)

Rokki raikaa kun aappena resonaatorilla rokkaa :)


Soitin lainakappaleena yhden mestaruuskappaleista Suomen Paskin Bändi-kilpailuista, eli Uusi Laine -yhtyeen tuotannosta Rakkauslaulun.  Kappaleen esitin tarkoituksellisetsi ensimmäisenä kappaleena, jotta miut artistina tuntevatkin olisivat varmasti uuden äärellä ja sopivasti hämillään. Mie kun en halluu jäädä urilleni rätisemään vaan haluan edes jollain tasolla uudistua ja vähän yllättää.

Tuimaa rokkausta tummenevassa juhannusillassa :)


Miusta ois tylsää vetää joka kerta samat piisit samassa järjestyksessä samalla tapaa. Mukavampaa mennä yleisön eteen, soittaa eka piisi ja kattoo mihin suuntaan setti lähtee omien mielihalujen ja yleisön vuorovaikutuksen (randomit huutelut ja piisitoiveet) mukaan kulkemaan. Pysyy terve jännitys ja tuoreus itselläkin. Ja miut monneen kertaan nähneetkin voivat nähdä joka kerta hieman erilaisen setin.

Hirvitalolla ennen Tahmelan rantaan siirtymistä


Artisafkana toiminut ruokaisa salaatti oli hyvää, maittavaa ja yllättävän täyttävää. Kivaa oli myös, että sitä sai syödä vapaasti. Juomatarjoiluista hyödynsin vain limpparia. Pari kaljaa kyllä otin, mutta en kumpaakaan itselleni, vaan toisen Uusi Laine-yhtyeestä ja vaikka mistä tutulle (esiintymiseni taltioineen ja mua roudanneen) Sami Laitalan saunakaljaksi ja toisen annettavaksi kisoissa minnuu monesti huoltaneelle immeiselle ylläribonuksena ruoka-olueksi.

Rannassa keikan alkua odotellessa


Miun jälkeen esiintyi Säärelä, joka on mukava hyvä esiintyjä ja kantaaottavaa mussiikkia esittävä  immeinen. Tällä kertaa Säärelällä oli mukana perkussionisti ja Säärelä soitti akustista kitaraa. Säärelän setin aikana sytytettiin kokko. "Mukavasti" lensi tuulen mukana joku palava palanen/kekäle/mikä lie niskaan ja poltti miulle pienen haavan. Että havereitta en päässyt tästä juhannuksesta, mutta selvinpäin kyllä olin koko juhannuksen, taas kerran.

Tännään ulkona kävelemässä


Juhannuspäivänä oli yllättävän jees ja kevyt olo. Väsynyt toki, mutta varmasti raikkaampi olo kuin väh. 75% muilla suomalaisilla. Kevyt olo siinäkin mielessä, että juhannusaatto meni aika kevyellä syömisellä. Jännitän kuitenkin sen verran paljon esiintymisiä että se vähensi syömisen määrää. Lämmin ilma myös, ei vain maittanut. Sen verran kyllä sain närpittyä ja syöpöteltyä, että mistään laihisdieetistä ei silti voi puhua, mutta kyllä sitä energiaa taas kuluikin. Mutta juup, kevyt olo siis oli monella tapaa aamulla.

Tännään kommeissa maisemissa kävelemässä


Ja keveydestä puheen ollen, mie olin 90.7 kg tänäaamuna paino uaamutoimien jäläkeen.. ennen ol 91,3 kg, joka taasen ollu monena aamuna tällä vkolla. Keskiviikkona oli 90,5 kg aamulla. Iltaisin paino liikkunu 91,7-94kg välillä riippuen päivän mäyssyn määrästä yms... Paino siis pysynyt jokseenkin samassa tässä öbaut viikon, ja hyvä niin. Mie kun en millään laihiksella ole, niin paino tosiaan hyvinkin saa olla samana tai tulla lisääkin.

Aappena viihtyy ulkona jolkottelemassa

Loogisesti kun perjantai venyi illasta, lepäilin lauantaiaamun ja päivän. Lauantai-illalla tuli taas hommailtuakin, kun ei kiinnosta sohvannurkkaan homehtuminen sitten pätkääkään.  Lauantaina tuli tehtyä kuntosali-ohjelma erräälle immeiselle ja käytyä salilla hänen kanssaan ja tehtyä omaa treeniä samalla ohessa. Tykkäsin iteasiassa oikein kovasti. Salilla oli meidän lisäksi vain muutama hassu ihminen ja lopputreenit tuli tehtyä täysin tyhjällä salilla. Vähän päälle 2 h rehkittiin salilla, sitten suihkuun, kamojen pakkaus ja aappena painui kotiin oleskelemaan ja lepäämään.

Aappena juhannuspäivän kunniaksi itsestään potretin peilin kautta otti ;)


Salilla tuli mm. venyteltyä, touhuttua crosstrainerilla, kuntopyörällä, kyykättyä pelkällä 20 kg-tangolla tekniikkatreeninä 3*15, 30 kg:lla 15, 12 ja 15 tstoa, ja 40 kg:lla 3*15, tehtyä taljalla ojentajia laskevalla painolla 3*50,  tehtyä alataljasoutua 3*50, hakattua nyrkkeilysäkkiä, tehtyä apinaroikkoa, tehtyä kaikenlaista vastuskumilla ja käsipainoilla, ja tietenkin kyseltyä ja katottua miten homma etenee immeisellä jonka kanssa salille lähdin, ja jeesittyä häntä treenissä tarpeen vaatiessa.

Kukas sieltä peilistä kurkistaa... OHO! ;) AAppena ite! :)


Tännään sunnuntaina 26.6. tuli ihan vain oltua ollakseen pitkälle päivää. Nautittua kiireettömyydestä. Sitten tuli käytyä kaupassa ja hengähdettyä tovi. Tämän jälkeen tuli vedettyä vadelmanmakuista Clif-enerhiageeliä (sain kokeiluun Vegekauppa Tampereelta -kiitti Terhi!) nuaamaan ja lähdettyä kävelemään. Tuli kuljettua monipuolisesti maastossa ja käytyä eräällä lintutornilla. Lintutornilla tuli chillailtua, otettua kuvia ja käveltyä kotio napakalla tahdilla. Ei kyllä iskenyt missää vaiheessa energiavaje ja nälkäkiukusta ei ollut tietoakaan, vaikka ennen lenkille lähtöä vetämäni Cliffin lisäksi oli vain vettä. Toimi siis selkeästikin ja olisi ollut energiaa vedellä kaikessa rauhassa pitempään, nopeampaa ja rankemmassakin maastossa.

HUBA HABA HUBABULListelemassa ;)


Päinvastoin kuin suurimmassa osassa energiageelejä, mie tykkäsin ihan aidosti mausta. Ei ollut liian makeaa, muttei myöskään mitään mautonta löysää litkua. Kivan tahnamaista, aika kiinteää, jotenkin ruokamaista. Tuli jostain syystä vadelmaleivokset mieleen. Mistä lie päähän putkahtivat. Joka tapauksessa, tykkäsin mausta ja energiaa piisasi hyvin, joka tietenkin on energiageelin tarkoitus. Tästä ei tullut miulle mikään turvonnut, ähky, vetelä tai öllö olo. Plussaa siitäkin. Tätä voisi varmaan hyvikin käyttää pitempiin voimanostotreeneihin tai kisaolosuhteissa, kun tarvitsee paljon energiaa kuljetella mukanaan mahdollisimman pienellä vaivalla.

Tuima ilme ja hirmuunen BULListus ;) Muahahahah! :)


Todettakoon myös tässä julkisesti ja virtuaalisesti kaikille juoksijoille, pyöräilijöille, melojille ja muille soutajille, seinä- ja kalliokiipeilijöille tai vaikka miun kanssa Cooperia juoksemaan/kävelemään la 2.7. tuleville, että Vegekauppa Tampereella (plus HKIn putiikissa) on vegaanisia, maidottomia, yms. Clif-energiageelejä. Sitrus ja vedelma on maut. Testatusti toimivaa settiä. Tykkään ja suosittelen!

Aappena viihtyy mehtässä ;-)


Maastossa reippailun jälkeen olen mäyssäillyt soijapihvejä ja soijarouhetta. Pian tässä pitäisi jo nukkumaan joutaa. Huomenna taas pitkä päivä. Aamulenkin jälkeen menen kuntosalille pariksi tunniksi, ellen pitemmäksin ajaksi. Vielä en ole päättänyt, menenkö vielä illallakin salille, mutta voi olla että jätän väliin, sillä loppuiltapäivästä miun pittee tavata urheilupsykologiani, jonka kanssa hyvinkin saatetaan kävellä, jos toimimme kuten yleensäkin. Hyvvee Juhannuksen ja Johannes Kastajan päivän jälkeisiä aikoja! T: Krisse Tuominen.

torstai 23. kesäkuuta 2016

Herkullista juhannusta ite kullekin!

Juhannus tulee joka vuosi vääjäämättä. Juhannus, juhlinnan, riemun, onnen, autuuden, jne. aikaa. Niin, ja grillauksen ja juomisen. Ja joka pirskutan vuosi sitä saa kuulla kummasteluita että mitäs sie voit sitten syyä? Eikö sulla oo aika tylsä juhannus? Kun on niitä allergioita ja et sitä lihhaakaan halluu syyä? Eikö sua sit heikota ja eikö harmita kun muut syö kunnon ruokaa ja sää vaan piperrät jotain porkkanaa?

Ei yhtään kurjempaa tämä vegaaninen herkuttelu.. leikkelettä löytyy ja nuokin maistuvat hyvältä (niitä suaapi Vegekauppa Treelta!)


Olin ihan varma -90-luvulla, että jengi viisastuu ja valistuu siihen mennessä kun olen 30 v., mutta vähän pahasti vaikuttaa siltä että noita em. kysymyksiä saa vastailla vaikka hautaan asti, kun kerran 36-vuotiaana noita yhä saa kuulla.

Hummusta, kasvisjuustoa, kasvivleikkelettä, wasapimausteisia papuja, tillinmakuisia sipsejä... om nom nom!


Voin kuulkaas sannoo ihan rehellisesti, että luustoni, niveleni, lihakseni, vattani, jne. toimii aina paremmin kun voin pysytellä esim. freeganiuden sijaan ihan vaan vegaaniuden onnellisella hyvällä puolella. Ja kuten riemukseni olen voinut todeta, niin jo pelkästään Vegekaupassa ruokaa, lisäravinteita ja herkkua piisaa kyllä gluteenittomana ja erilaisia allergioitakin huomioiden.

Voe ee, kö ee tuaaskaan löytyny mittään syötävää, juotavaa tai herkkuja ;) (Purefit-patukat ja wasapipisoijapavut Vegekaupassa muuten nyt tarjouksessa ja gluteenittomat tofunakit ja leikkeleet hyvän mauista!!! OM NOM NOM!!!)


On sipsejä, tempeä, suklaata, juomaa, soijanakkia- ja piffiä, lisäravinteita, jne. jne., joita voin napa turskaten nautiskella. Lisäksi kun käy hakemassa Alanya Marketista esim. hummusta ja paprikaa, niin on jo koossa melkoiset herkkumäyssytysbakkanaalit.

Kyä noi hummustillisipsit on niin mauttomii... hahahahahaha! Ei muuten oo, koska ne on NIIN NANNAA ETTÄ HUHHUH!


Että ei tässä todellakaan tartte ruikuttaa, että en voi syödä mitään. Sitä suuremmalla syyllä ihmetyttää se suunnaton vaikeus tällä ruuoan hankinnan  helppousasteella saada hankittua esim. juhliin miulle yhtään mitään, vaikka oisin etukäteen ilmoittanut ruokavalioni, kertonut myös "näitä voi huoletta laitata ruokaani"-listan ja lupautunut jopa ite jeesimään safkan teossa.

Gluteenittomalla pizzamätöllä Pizzeriaravntola Biancossa


Ja voin sannoo, että luut lähtökohtaisesti voi hyvin ja kroppa on vaffa, kunhan muistaa jumpata, pukeutua hyvin, syödä hyvin ja suht. koht. terveellisesti ja käyttää tiettyjä lisäravinteita, niin kovemmatkin treenit voi tehdä ilman, että mittään ihmekummakolotuksia iskisi.

Vegaanista ja gluteenitonta nakkeiluu yms. mättöndeerosta ;)


Ja kyä noitten hartioitten ja kourien varaan kelpaa laittaa tavaraa kannettavaksi. Ja kroppa voi monelta osin hyvin. Ei ole anemiaa ja henkinen vointikin vallan virkeä. Eipä sitä varmaan muuten ois jaksanut tänä vuonna käydä läpi 12 virallista kisaa kaveriporukoitten leikkikisojen lisäksi. Ja tulihan sitä SM-kultaa, SM-hopeaa, ja EM-kultaa plus otevoima- ja salikisojen voittoja. Että kiitoksia toki kysymästä, hyvin pyyhkii ja olo on vaffa! ;) Hyvvee juhannusherkuttelua teillekin! T. Krisse Tuominen.

maanantai 20. kesäkuuta 2016

Vegekaupalla kylmäkaapeissa ja hyllyillä melkoiset määrät tuotteita!

Nyt on Vegekaupalla taas reilusti herkkunannaa... kuvassa mm. suklaata, kermaa, sipsejä, wasabipapuja, om nom nom
Tännään maanantaina 20.6.2016 tuli iltasella aamupäivän sijaan klo 17 Vegekauppa Tampereelle sellaattiset pienenpieni pikkuriikkinen 300 kg lasti, jota sain kunnian olla jeesimässä rahtiplodjusta kaupan sisälle ja kaupan sisällä jeesiä esim. sitä että kylmätavaroita päätyy kylmäkaappiin.



Lisää plodjua, purkkia ja purnukkaa, joissa kaikenlaista juotavaa ja syötävää
Pikaisesti sisälle sitä tavaraa ulkoa roudailtiin vauhdilla ja kaupalla onkin nyt sitten erittäin mukavasti kaikkea ihanaa maittavaa herkkua. Ja oikein mukavaa ja hienoa oli huomata että jo ennen kuin läheskään kaikkia paketteja edes ehdittiin avata, saatika purkaa, kauppaan kulkeutunut ostohalukas herkkusuinen porukka halusi ostaa tuotteita mitä oli juuri saapunut.


Nyt on kylmäpuolen herkkuja vaikka kuinka paljon kaupalla!!!

Kannattaa mennä vaikka heti tiistaina liikkeen auettua ostamaan esim. gluteenittomia vegaanisia nakkeja (NAMI!), vegaanista metwurstia, vegaanista juustoa, vegaanista kermaa, kaikenlaista vegaanista suklaata, ja vaikka mitä muuta herkkua mitä kaupalle tuli tännään. Ja mahtavaa herkkua, lisäravinnetta, ruokaa, pesuaineita, yms. kaupalla oli jo valmiiksikin.


Soijanakkeja, -makkaroita, -leikkeleitä, tofua, pofua, vegaanista juustoa ja vaikka mitä maittavaa Vegekauppa Tampereen kylmiöissä ostettavana oikein roppakaupalla!

Koska juhannuskin tulossa ja juhannuksenakin on mukava syödä maittavaa vegaanista ruokaa ja mäyssytellä herkkujakin niin halutessaan, niin kannattaa tiistaina kaupalle ampaista kuin olisi jo siellä, sillä nopeat ostavat hitaitten edestä maittavimmat herkut. MAKOISAA JUHANNUSTA! T. Krisse Tuominen.

torstai 16. kesäkuuta 2016

Laehoja päeviä viettää hän

Tältä vuodelta ainakin toviksi kisat on miun osalta kisattu. Seuraavat varsinaiset kisa-kisat on GPC:n MM-kisat syyskuussa, jos kroppani sinne asti hengissä jollain välineellä kulkeutuu ;) Nostan kisoissa RAWpenkkipunnerruksessa. Myöhemmin tarkoitus käydä nostamassa varustepuolella penkkipaita yllä, kunhan saisi tutun kanssa aikataulut yhytettyä yksiin ja hieman energiaa akkuihin ladattua, että voisi pitää elämäni ensimmäiset ihan oikiat varustepenkkitreenit. RAWpenkkipunnerrusta en aio jättää, sillä sille sydämeni suuresti sykkii, mutta vaihtelun, uuden oppimisen ja raakapenkkiä usein treenanneena ja kisanneena kipeytyneitten olkapäitten plus tietenkin kisaamisen riemun vuoksi, aion penkata vaihteeksi myös varustepenkkaajana. Niin, kunhan nyt ois ne ekat varustepenatreenit ja sitten kun oppis sitä hommaa ees pikkasen, niin kehtais aappena käydä pellenä tekemässä ittestään taas narrin kisalavalla, tuossakin lajissa 8-) :-9


Tiää beibifeissi se ridaa kuntosyykkelillä hyväs aappenaseuras, niin että sora pöllyää ja laastikin seinistä lentää -wruum! :)


Miulla kun on blogin nimenä Läskin Urpon Apinan Vitnessii, Vätnessii ja Vilosofiaa, niin luulisi että miulla paino huitelisi jossain 122-135 kg tai edes 110-120 kg huitemilla, mutta ei todellakaan. Ja vaa'an lukema kevvään pitkän ja huolellisen bulkki- ja massakausien jäläkeen, on alkanut hilautua aina vain alemmas, ilman että oisin esim. infrapunassa käynyt elämäni aikana kertaakaan, hikoilupukujen käyttämisestä puhumattakaan.

Mie ja Tiim Aappenan Pete Peppe Peppendeeros Habandeeros PebandeerosHeeros :)


Kun jättää reilut plussakaloriorgiat taakseen ja liikkuminen on aina vain enemmän intervalli-, hiit-, yleiskunto-, kestävyys- ja aerobispainotteista, voima- ja massaliikkeitä unohtamattakaan, niin paino on aika luontevasti viimeviikkojen aikana lipunut alaspäin. Ja tänä uaamuna sain oikein hierasista silmiäni ja karjaista "Kappas keppas jepa jeba jebandeeros!", kun vaa'an lukeman näin ;) Miulle vaaka meinaan näytti uaamulla vaevaeset 93,7 kg ja pituutta miulla on yhä se sama kuin ennenkin eli siis 177 cm. Mie en oo vielä käynyt uaamukagulilla ja lisäksi oon uaamusella hieman juonut ja pikkiriikkisen ravintoakin suukkiini tuuppasut. Ee paha paeno tälviissii olleninkaa ;) 



Joku rillipöllöpeikko se siinä, mutta hää ee oo ihan vallan heikko ;)



Painoindeksilaskurien mukkaan siis painoni ois "lievä ylipaino" että silviisii. Mie en ole siis todellakaan  kategoriassa lihava saatika merkittävästi lihava. Hirmuisen läskiksi valaaksi ja plösönorpaksi haukkuvat nettiröllit ja muut pölkkypääpöllit voevat siis ihan syystäkin miun puolesta vaikka syyä pillin kautta imaisten kilon hevon paskeen huttua kö piää oon kuitennii jo syvällä ja poekittaen pärsiissä :-) Ja sitäpaittee, vallaat ja norpat on vallan seksyi olentoja, ja varsinnii keskimääräiseksi vallaaksi tai norpaksi miehän oon ihan pikkiriikkistä höyhensarjaa, ihmekuikelo kunnon massoissa olevien suurten eeehanien olentojen rinnalla 8-) :-) ;) ETTÄ EE MUUTA KUIN EEHANIA TREENEJÄ JA MUKAVAN KESÄISIÄ JUMPPAKELEJÄ! 8-) T. Krisse Tuominen.


Pitkääkin pitempi tyräys ja töräys Suomen Paskin Bändi -kisoista, treeneistä ja GPCn EMkisoista

Sensuroimatonta päiväkirjaturinointia niin että heikompia hirvittää, hassuimpia hävettää miun ja meiän puolesta ja muuten vaan meininki on enemmänkin kuin vain kohdillaan. Nyt mennään eikä meinata, nyt tehdään, toimitaan, voitetaan ja ollaan voitoista ylypeä! Ja voittojen ympärille treenataan ja eletään muuten vaan elämää, ihan niin kuin aina ennenkin.

LAUANTAINA  04.06. tuli herättyä aamuun. Rankka päivä ja yö edessä. Tavaroitten pakkaamista. Jännittää. Mitähän tästä tulee? Voitto? Tulkoon vain! Vähänkö ois siistii olla Suomen Paskin Bändi 2016-tittelin saaja rumpalitaustalaulajana Uusi Laine -yhtyeessä. Venyttely, jumppaa, eväsruuoan tekemistä. Tavaroitten roudaaminen autoon. Poimitaan muita mukaan. Kuvaan meidän matkaa.

Matkalla turmioon, hurmioon ja voittoon!



Perillä soundcheckiä. Miksaaja ilmoittaa että vikana ollaan esiinnyttäessä. Melkoisia muita bändejä. On Murmeli-bändi, jossa onpi tunnettu sarjakuvataiteilija ja poppoolla visuaalinen puoli hallussa, niin myös asenne. Kunnon kohellusta ja soundcheckissä. En muista missä bändissä, mutta jossain nyt kuitenkin heiluu kitaristina joku Salkkaritähti, jota en tunnista, koska en seuraa sarjaa. Aika viihdyttävää sekoilua sekin pumppu, jo tsekin aikana.

Sami the boss hoss ja mein führer ajamassa meitä kohti Helsinkiä ja voittoa!

Kuvaan tunnelmaa kuvin, videoin ja sanoin, jotta olisi näyttää ja kertoa jotain suomalaisen oudon musiikin aikakirjoihin. Jumppaan, venyttelen, suunnitellaan Samin kanssa esiintymiskujeita. Teen käsipainoilla lapaluitten avaamista ja käsille pumppia. Meikkaan itteeni vessassa kisaa varten tosi campiksi. Joku muija tulee määkyyn ja alkaa neuvoon ja huutaan ja melkein käy päälle. Hämmentävä tilanne.

oiskohan paarma purru koipeen kun jotain pattia meikärumpaliaappenalla koivissa... ;)


Yleisö innostuu keikastamme, tuomaristokin riemastuu. Päästään kakkoskierrokselle. Vedetään vielä hämympää settiä. Jengi sekoo yleisössä. Kunnon show:ta lavalla. Joku mimmi kourii ohimennessään luvatta persettäni, eikä ymmärrä käytöksensä asiattomuutta, nauraa vaan kun huomautan asiasta. Voitetaan kisa. Palkintopuheessa kiitän sponsoreita, äitiä, isää, lapsia, rakasta, ystäviä, järjestäjiä...  Voitetaan pokaali ja esiintyminen Sture 21ssä (myöhemmin lehdistä luen että tavarapalkintoja, mutta ei ole ainakaan näkynyt eikä kuulunut). Soitetaan pari piisii lisää lauantai-iltana voittoiltana. KAAOSTA lavalla ja yleisössä.

Näin ne hommat meillä hoidetaan... välillä mie vien ja Sami vikisee! ;)



Keikan jälkeen joku tyyppi ei päästä mua ohitseen ja jauhaa kaikkee sekavaa mun edessä ja sivuilla kävellen ja eteeni koko ajan pyrkien vaikka ohittelen, ja pysäyttelee koko ajan, hokee suomeksi ja englanniksi, olenko nainen vai mies. Sanon että ei se sulle eikä kellekään kuulu ja että väisty ja sanon että nainen, naisurheilija, vastauksen pitäisi riittää. Loppujen lopuksi työnnän sen pois ja vaadin että menee pois. Kun selviän tästä niin juuri kun olen vaihtamassa vaatteita ja oon jokseenkin alasti, backstagelle puskee joku humaltunut jätkä ja mimmi.

Olen vallan herttainen orankimamma punaisissain miun keikkaa varten luomassa "NYKin transvestiitti" -meikissä ja -luukissani ;) Voitontavoittelu on myös TYYLIASIA. TrashGlamRock puree aina :)


Jätkä naureskelee ja tuiottelee alapäätäni, näyttää siltä että vois milloin vaan tarttuu muhun ja kumartelee alapääni puoleen, hyvä ettei iholle tuu, mutta hyvin lähelle puskee kuitenkin. Epämiellyttävää ja nöyryyttävää. Ahdistavaa. Jätkä naureskelee ja kyselee että oonko mies vai nainen ja että mitä mulla on alapäässä. Vastailen kuivakkaasti. Kyselee oonko OIKEESTI MIES vai nainen ja MITÄ MULLA ON OIKEESTI alapäässä. Tulee tosi lähelle. Vetäydyn kauemmas ja sanon kipakkaan kovaääniseen sävyyn että olen nainen, elämässäni kaksi lasta ja oon niille äitinä ja käyn gynekologilla, sait nyt vastauksesi asiattomiin törkeisiin kysymyksiin jotka ovat kenen tahansa yksityisyyttä loukkaavaa ja tervemenotoivotan helvettiin ja vähän äkkiä. Jää hetkeksi ämpyämään mutta tajuaa häipyä kun näytän varmaan siltä että mottaan just. Muijansa jää jotain selittämään. Vituttaa. Juhlatunnelma pilalla. Bändin liideri Sami ymmärtää tilanteen ja puhuu mulle fiksusti. Pitää kans törkeenä toimintana. Basistina ollut henkilö, ei ymmärrä tilannetta ja häntä huvittaa "kun suutuin tollasesta". Vaihdan vaatteita ja koitan karistaa vitutuksen, joka loppujen lopuksi vallan helppoa sillä moni ihminen on asiallinen ja porukka juhlii voittoamme. Juonitaan tulevaisuutta. Voittajan on helppo hymyillä ja nauraa. JEE JEE JEE!

Pera the sexophonist ;)


Majoitutaan saksofonistille. Nukun vähän. Muut kuorsaa. Onpa juhlavaa. Paikkoi särkee. Niska rikki. Vanha olo. Toisaalta onnellinen ja kaikkensa antanut olo. Päätä särkee. Nou fan, nöy fän ät öööl. Yön kuorsausäänisinä tunteina päässä soi huono Suomi-iskelmä. Olo on yhtä iloinen kuin ruuhkaratikassa narkkareitten riehuessa ja oksennellessa ympäriinsä. No, mikäs siinä patjalla makoillessa. Tuli nukuttua jotain tunnin kaks, silleensä iloisesti pienen pienissä pätkissä.


Mie ja seksofonisti Pera pirtsakkoina



SUNNUNTAINA 05.06.

Uaamulla nousen aikaisin, kun en kerran nukahdakaan uudelleen. Vietän aikaani pienen mutta vihaisen kilpikonnan kanssa. Kauhee tohina pikkusella, mutta ei saa aikaiseksi kuin naurunpuuskan miulla. Hauska tyyppi. Kodin vartijakilppari, hihihi! Oon yhteyksissä toveriin ja käyn sovittamassa läjää penkkipaitoja. Tulloo hiki. Rankkaa puuhaa. Osa on niin tiukkoi että iskee paniikki jo päälle pistäessä. Kotiini lähden kuuden penapaidan kanssa. Melkoisia kinkykledjuja ovatten nuo. Kaikkea sitä ihmiset vapaaehtoisesti päälleen panevatkin.

Musiikintuotantoa musiikintuottamossa :)


Kotioajelu. Kotona väsy. Kotona vaihdellaan Samin kanssa muistikortteja ja siirrellään faileja, Sami lähtee kotionsa, mie syön, lepään, laitan pokaalin hyllyn päälle, katson matskuja, jumppaan ja lepäilen.Hämmentynyt tunnelma. Naurattaa. Kunnon safkat napaan, niin elämä pyyhkii.
Meen nukkumaan väsyneenä.

Uusi Lainen führer Sami ja urheilusankari itte eli Krisse Tuominen


MAANANTAINA 06.06. Mjahans... eilisillan mättämisen jälkeenkin ja aamusärvintä jo syötyäni, aamuvaaka näytti vain reilut 95 kg. Ei paha... Täshän joutuu pian syömään helevetisti ettei tipaha omasta eehanasta +90 kg SUPERheavyweight-sarjasta eli SUPERSANKARINAISTEN SARJASTA. Tännään kuntosalille ainakin kerran verran keskipäivällä toverin kanssa. Illalla sitten kuntosalille mahdollisesti myös.... Lauantaina EM-kisat.... vähän jo jänskättää pänskättää...

Hyvin pirtsakka aappena kisareissulla


Ja on se muuten hienoo kö miul on WPCltä SMkulta RAWpenkissä, FPOlta RAWvoimanostosta naisten superraskaasta sarjasta SMhopea ja nyt rumpali-laulajana Uusi Laine yhtyeen riveissä Suomen Paskin Bändi 2016 -voitto, josta palkinnoksi saimme voittopokaalin (Hyllyllä
SM-kullan ja hopean kanssa) ja keikan Sture 21een... EEHANAA olla Suomen paras, toiseks paras ja PASKIN!

Hirmuinen vauhtikilppari... räyh! :)


Tää aappena kävi sitten Steel Bodylla tekemässä kevyttä jumppaa, jo toistamiseen tännään. Eka Ratinan kuntosalilla penkkauksen, taljojen ja kuntopyörän maailmassa. Nyt vastuskumien, vatsarutistusten, pakaralaitteen, alataljasoudun, köydellä ristitaljassa ylä- ja alataljassa ojentajia yms., pelkällä 20 kg-tangolla kyykkäilyä, pohkeita, jalkaprässiä, crosstraineria, juoksumatolla juoksua, hölkkää ja kävelyä, soutulaitetta, kuntopyörää, jumppapalloa ja keppijumppaa.... apinaroikkoja... Hyvin kevyttä touhuilua siis, mutta hiki tuli kuitenkin, kun pidin sarjoissa nopeen sykkeen päällä ja HIIT-meiningillä touhusin. Eli vaikka painot miulle kevyitä, niin kuitenkin kun tekee intervalli- ja hiitmeiningillä, niin hikee sai pintaan.

Voe väsynyttä rokkaajaa


Verkkopalaverointia bändin kanssa pitkin päivää ja muutenkin sometusta. Tajutaan että saksofonistille jäi miun kassi, missä rumpukapuloita, yleistä sälää, käsipainot ja lenkkarit. Helposti jää jotain kun on kiire, paljon tekemistä ja mukana paljon tavaraa. Tekevälle sattuu ja rokatessa roiskuu.

Hän polkee kuntopyörää...


TIISTAINA 7.6. kaikenlaista yleistä säätämistä ja asioitten tekemistä. Medianäkyvyyttä bändin tiimoilta. Kävelemistä. Ruuoanhankintaa reissuun. Lisää kävelemistä. Lepäilyä. Tulee tajuttua siitä saksofonistille jääneestä kassista jotain olennaista. Meinaan että sehän on se kassi, jossa on miun kisakengät.... Tuli kiire ruveta säätämään kenkiä kisapaikalle, sillä tiedossa oli että Tampereelle ne eivät ennättäisi enää ennen kisareissuun lähtemistä. Jännät paikat!

VRUUM! Kuntopyörällä mutkassa ohitte! ;)


KESKIVIIKKONA 8.6. kisavalmistautumista ja bändille tuleviin keikkapyyntöihiin vastaamista... salilla kävin kevyesti touhuamassa hyvässä seurassa ja poikkesin Vegekauppa Tampereen kaupalla, johon oli tullut hammpuproteiinia. Ostin sitä ja juomia. Sain Vegekauppa Tampereen Terhiltä ihtellein Purefit-patukoita kisaressuun ja ko. patukoista muuten tulossa laatikkoalennuskin (juuri nyt niistä on yksittäisale ja paljousale jos ostaa 5 kpl kerralla!). Jei...

Posettaja posettaa, positiivari posittaa ;)


Kun oli kaupalla käyty, kotona pakkaamista, ruokailua ja muuta sen sellaista. Datailua ja sometusta. llalla kymmenen aikaan junalla kohti Rovaniemeä. Mukavasti sitten vahta ol sekaisin ja makuuvaunun huski ei toiminut erityisen hyvin. Tunnelma ei varsinaisesti siis ollut kaikkein korkeimmillaan. Oli vähän sellainen, itkeäkö vaiko nauraa fiilis. Oikeastaan nauratti enemmän.

Vastuskumikikkailua... vastusta elämässäkin hyvä olla. UGH! ;) Eehana Gorilla Sportsin t-paita



TORSTAINA 09.06.  Uaamulla Rovaniemellä oli eeeeeehanan kesäistä. Tunsi oikein juhannuksen lähenevän ilmastosta ympäriltään. Taivas oli synkkä, lunta satoi, tuuli, loskaa, rakeita ja räntää vihmoi, ja muutenkin tunnelma oli melko mystinen. Tuli lompsittua asemalta turisti-infoon ja sieltä kirjastoon. Kirjastolla tuli blogattua, oleskeltua, tutustuttua esillä olevaan taiteeseen, ja muuta sen sellaista. Kirjastolta suuntasimme, kisahuoltajana ohjaamana, kohti museota, jossa sitten olimmekin monta tuntia ennen kuin suuntasimme takaisin rautatieasemaa, josta tilasimme taksin ja taksi suhaili Santa Sportsin pihaan ja nakkasi meidät hotellin oven eteen. Suuntasimme respaan, jossa kirjauduimme sisään, moikkailimme MonsterGrip-juhaa, Luumäen jylhää Artoa ja muita urheilijoita. Huoneessa pupusteltiin ruokaa ja lepäiltiin. Poikettiin kisapaikalla ja saatiin infoa FPOn pj Kalle Räsässeltä kisoista. Hankkiuduin vaa'alle ja lukema näytti ihan kivaa lukua iltasellakin. Yö meni vessassa rampatessa, kävellessä vaelluspolulla ja laavulla käydessä, rakastellessa, vaa'alla käydessä, ja erittäin vähän juodessa ja syödessä.

Rovaniemellä turisti-infon ikkunassa GPC European Championship 2016 -kilpailujen julkka ja aappena

PERJANTAINA 10.06.  Aamuvaakaruljanssi oli hyvin mielenkiintoinen. Hankkiuduin suihkun kautta ajoissa punnituspaikalle. Jonoteltiin ja odoteltiin. Huoltaja jonotti lappua toimistossa, mie käytävällä. Sain lapun käytävällä ja siihen myös ruksin. Menin toimistoon kun kutsuttiin sinne. Ja sanottiin ettei mun tartte olla täs toimistos tien tukkeena, mee pois vaan oottaan vaakaan. Sit jossain kohtaa selviää että nimenomaan toimistossa odotetaan vaa'alle. Ei muuta kuin uudelleen toimiston ulkopuolella vaakajonoon. Ramppaan vessassa ja huoltaja pitää mun paikkaa jonossa. Menen vaa'alle. Huoltaja arpoo mulle urheilijanumeron/nostonumeron, whuteva, ja täyttelee lappua kun huojun vaa'alla. Lukema näyttää välil alle 96 kg ja välil reilusti päälle. Arvottuaan, asettuu 96 kg lukemiin. Saan urheilijapassin kaulaan niin ei tartte maksaa enempää kisapaikalle pääsemisestä. Tökö olo. Pakko levähtää. Juon vettä ja urheilujuomaa ja poikkean kisapaikalla. Miulle tullaan jutteleen. Kivaa. Mennään aamiaiselle. Aamiaisella näen taas Artoa ja muita tuttui naamoi. Immeiset moikkailee, hekin joita en tunnista.

Aamiaista puntarin jälkeen

Hiukka hassu olo. Juon urheilujuomaa, mehua, vettä. Koitan särpiä ruokaa ja saankin myös syötyä. Käydään tutustumassa kisapaikkaan. Kahtellaan esim. Arton suorituksia. Käyn varaamassa kyykkykengät myyntikojulta, mennään kaupalle ottamaan rahaa automaatista ja ostetaan ruokaa ja juomaa. Kävellään hotellille. Meen hotellilta kisapaikalle. Kisapaikalla saan kuulla että kengät jo autossa. Tavoitan kauppiaan. Sovitaan että jos maksan käteisellä, niin ei tuu postikuluja kun infoan spostilla osoitteen. Maksan käteisellä. Moikkailen tuttui, katson kisasuorituksia.

Arto Joronen palkintopallilla kultsumitsku kaulassaan


Käyn hotellilla lähettämässä spostilla viestiä kauppiaalle. Menen kisapaikalle katsomaan palkinnonjakoa ja otan kuvia. Arto voitti EM-kultaa varustenostossa. Meen hotellille.  Illalla paketti saapuu hotellille. Paketissa todellakin useammat kengät, rumpukapulat, läjä vaatteita ja esim. 2 kg vinyyliset jumppakäsipainot.  Menemme tavaroitten kanssa hotellihuoneeseen. Puran paketin ja pyykkäilen paitojani yms. ja alan mäyssäämään pitsaa. Aika ruokahaluton olo. Juon Dr Pepperiä, venyttelen ja jumppaan. Menen nukkumaan.

Arto Joronen, tuore EM-kultsumitskuilija

LAUANTAINA 11.06. herrään hyvin pirtsakkana, teen venyttelyä ja kevyttä jumppaa, käyn ties kuinka monennen kerran suihkussa, menen aamiaiselle, syön ja juon mitä jaksan. Raahustan kisapaikalle. Teen kevyttä lämmittelyä ja venyttelyä. Käyn ottamassa teline- ja turvarautakorkeudet ja ilmoitan ne virkailijalle. Ilmoitan DJlle kisapiisini eli sen vanhan tutun Poison Idea: Made to be Broken. Olen lämmittelytilassa ja otan lämpöä lisää. Tarkistutan välineet, joka onkin melkoinen ruljanssi. Alan ottaa tangolla lajinomaisesti lämpöä. Teen vastuskumijumppaa ja nopeita venyttelyitä. Etenen pieniin lämmittelyihin. Juttelen huoltajan kanssa. Tangonnostaja Arto Joronen tulee paikalle. Edetään aika nopiasti avauspainoon, joka tulee kuin piipunsuusta. Arto käy korottamassa aloituspainoa 82,5 kgeen. Pidän lämpöä yllä.

Krisse Tuominen Gorilla Sportsin Official Member of Gorilla Sports -paita päällään


Eka nosto. Menee läpi heittämällä. Helppo nosto. Pidän lämpöö yllä, käyn vessassa. Vaihdan rannesiteet. Toinen nosto 87,5 kg ja hylkäys 2-1 äänen epätasaisen loppujonnuksen lopun vuoksi. Menen lämmittelytilaan ja Arto ja huoltaja käy ilmoittelemas painoi officiaaleille. Mie meen nostamaan kun aika koittaa ja hermoilen alaslaskun kanssa mutta ylösmeno sujuu ongelmitta. 87,5 kg siis toistamiseen hylsynä, 2-1 tuomariäänin, syynä epätasainen alaslasku. Meen vaihtamaan vaatteet. Käyn vessassa. Jutellaan Arton kans. Fanikuvaa Brandon Lillyn kanssa, jonka kanssa olin jutellut jo edellispäivänä. Hotellille lepäämään, hieman syömistä.

Aappena ihan gorillan innolla GPCn EMkisoissa




Kävelemme keskustaan huoltajani kanssa. Mennään RAXiin jossa otetaan tarjouspaketti, johon kuuluu päärynäsidukka. Tilaan tiskiltä kolme gluteenitonta pitsaa ja syön alkupalaksi salaattia. Juon sidukkaa, limuu, vettä ja syön alkupalat (mm. paahdettua maissia ja salaattia) ja vedän nokkaani kolome pitsaa. Löntystelen hotellille ja menen seuraamaan kisoja. Jutellaan tuttujen kanssa. Immeiset tulee jutteleen ja kyseleen kisoista. On vähän pettynyt olo omiin suorituksiin. Minnalta saan herapakkauksen, pari diettinuudelipakkausta ja avaimenperän. JEE! ;)

Urheilu guta, aappena diggaa urheilla


Palkintojenjakotilaisuudessa saan naisten avoimen sarjan superraskaassa sarjassa (110 kg -sarja, jossa olin 96 kg-painaneena) euroopanmestaruuskultamitalin ja diplomin. Huomaan typon diplomissa ja samalla saan kuulla sitä korjauttaessa että aloituspainoni oli kirjattu 80 kgksi ja että olen tehnyt ennätyksen. Ennätyssertifikaatteja noutaessani saan kuulla että euroopanmestaruuden lisäksi tein maailmanmestaruuden. Helppo hymyillä pitkänkin päivän jälkeen. Kun kysyn Tonilta että pääsenkö MM-kisoihin nyt euroopanmestarina ja ennätyksenrikkojana, en saa vastausta. Käyn juttelemassa FPOn pj:n Kalle Räsäsen kanssa, joka onnittelee kultahilusta ja sertifikaateista ja kertoo että tietenkin pääsen mm-kisoihin, jos sinne haluan. Puhutaan lisää hetken aikaa aiheesta. Onnellinen fiilis. Hotellilla jutellaan huoltajan kanssa. Väsyttää. Mutustelen pitsaa ja juon limua. Nukahdan hyvin onnellisena ja hämmentyneenä.

Kolme kovaa nostajaa ja tuoretta EM-kultamitalin saajaa


SUNNUNTAINA 12.06. pakataan ja käydään aamiaisella ja pakataan lisää. Tilataan taksi ja mennään rautatieasemalle. Kävellään Artkikumille, jossa vietämme moooonta tuntia ihastellen taidetta ja syöden kahviossa. Arktikumilta kävellään kauppaan matkaeväsostoksille. Ostan pari sidukkaa mestaruuden kunniaksi ja hieman karkkia. Karkit syön, juomia en juo. Käydään syömässä rautatieaseman ravintolassa. Kävellään hieman ulkona. Junassa nukahdan jokseenkin heti ja herään aamulla.

Aappena GPC EM-kisojen lämmittelyalueella peruspositiivisena :)
Gorilla Sportsin Virallinen Gorilla Sportsin jäsen t-paita on kommee -eikö? ;)


MAANANTAINA 13.06. Puoli kuudlta olemme Tampereella ja ulkona. Kotio kävely kantamusten kanssa. En saa nukuttua. Nukahdan ja en herää herätyksiin, en mihinkään, kunnes olen missannut yhden menon, joka harmitti. Sitten kaupungille asioita hoitamaan, kävelyä ja muuta hyötyliikuntaa, sponsorin kanssa puumista ja kaupalla touhuilua. Kotona käymistä ja syömistä. Juon yhden sidukan auringon paisteessa. Menen urheiluhierojalle joka hieroo tavallista vähemmän, muunmuassa siksi kun en ole niin juminen kuin ylleensä. Hierojalta kaupalle, kaupalla touhuamista, kaupalta promoamaan salille hieman kauppaa, sitten valmentamaan erästä immeistä Steel Bodylle. Steel Bodylla hommailua ja itellekin kevyttä jumppaa ja venyttelyä. Kotona keskiyön aikaan. Syön ja kietaisen sidukan huiviin. Meen nukkuun ja nukahdan nopiasti.

Aappena EM-kulta naisten avoimen RAWpenkkipunnerruksen naisten superraskaan sarjan voitosta.. Hyvä aappena!


TIISTAINA 14.06. touhuan mm. kaupungilla asioimalla, hyötyliikuntaa harjoittamalla, kävelemällä, jeesimällä roudaamaan 400 kg lähetyksen liikkeeseen. Hyvvee safkaa, lepäilyä ja muuta sen sellaista. Sometusta. Bändipalaverointia. Menee se päivä näinkin.

Aappena palkintojenjakoseremoniassa mitalia kaulaan saamassa


KESKIVIIKKONA 14.06. herrään aikaisemmin kuin tarvitsisi. Kirjoitan rästihommia ja taistelen tietokoneitten, verkkoyhteyksien ja sen sellaisten kanssa. Käyn Steel Bodylla, pakettiin ilmaiseksi kuuluvaa laiteinfoa ja liikuntaohjausta hyödyntämässä. Juttelen myös iki-ihanan respan persoonallisen työntekijän ja mielenkiintoisen persoonallisen paikan omistajankin kanssa. Jumppailen enimmäkseen naisten puolella jalkaprässin, juoksumaton, crosstrainerin ja kuntopyörän äärellä. Aikalailla kevyttä touhua tavanomaiseen treenaamiseenkin, mutta saapi tuollaisellakin hikeä helteellä pintaan. Käyn syöpöttelemässä infotilan puolella karnitiinijuomaa ja juomassa tuplasuklaasoijapatukkaa, vai miten päin se nyt menikään? ;) Menen piiiitkään suihkuun ja juttelen pukkarissa mummojen kanssa niitä näitä. Leppoisaa.

Aappenan EM-kulta naisten avoimen rawpenkkauksen superraskaasta sarjasta, diplomi siitä, atleettikulkulupa areenalle ja sekä maailman- että euroopanennätyssertifikaatit SUBMASTERikäkategoriasta. On se kommeeta ;-)


Kuntosalilla käymisen jäläkeen käväisen pankissa asioimassa ja kävelen kotio. Kotoa kukkakauppaan, jossa ostan läjän kukkia haudoille, jätän kukat myöhemmin noudettavakseni liikkeeseen, menen Sportheavyyn ostamaan tuotteita (kiitti taas kerran persoonallisesta palvelusta ja halvoista hinnoista!) ja juttelemaan kisakuulumisista, käyn shoppaamassa tarvitsemiani tuotteita Prisman ruokapuolelta ja haen kukat kukkakaupasta, ja kävelen ostosten ja kukkien kanssa kotio. Kukat kastellen ja odottamaan asialliseen paikkaan huomista torstaista haudoille viemistä.

Aappenalla hymy herkässä ;)


TORSTAINA 15.06. klo 0:25 näpyttelen tähän blogautukseen viimeisiä rivejä ja asettelen blogiin viimeiset kuvat. Eipä tähän tämän kertaiseen blogautukseen mennyt kuin "muutama" päivä, mutta tulipa tällä kertaa ERITTÄIN tapahtumarikas, polveileva, värikäs, monipuolinen ja VOITTOISA BLOGAUTUS! ;) Äärimmäisen kauniita unia, aamuja ja treenaamisia teille rakkaat ihmiset ja muut elläemet! T: Krisse Tuominen.