Kävijälaskuri

torstai 16. kesäkuuta 2016

Pitkääkin pitempi tyräys ja töräys Suomen Paskin Bändi -kisoista, treeneistä ja GPCn EMkisoista

Sensuroimatonta päiväkirjaturinointia niin että heikompia hirvittää, hassuimpia hävettää miun ja meiän puolesta ja muuten vaan meininki on enemmänkin kuin vain kohdillaan. Nyt mennään eikä meinata, nyt tehdään, toimitaan, voitetaan ja ollaan voitoista ylypeä! Ja voittojen ympärille treenataan ja eletään muuten vaan elämää, ihan niin kuin aina ennenkin.

LAUANTAINA  04.06. tuli herättyä aamuun. Rankka päivä ja yö edessä. Tavaroitten pakkaamista. Jännittää. Mitähän tästä tulee? Voitto? Tulkoon vain! Vähänkö ois siistii olla Suomen Paskin Bändi 2016-tittelin saaja rumpalitaustalaulajana Uusi Laine -yhtyeessä. Venyttely, jumppaa, eväsruuoan tekemistä. Tavaroitten roudaaminen autoon. Poimitaan muita mukaan. Kuvaan meidän matkaa.

Matkalla turmioon, hurmioon ja voittoon!



Perillä soundcheckiä. Miksaaja ilmoittaa että vikana ollaan esiinnyttäessä. Melkoisia muita bändejä. On Murmeli-bändi, jossa onpi tunnettu sarjakuvataiteilija ja poppoolla visuaalinen puoli hallussa, niin myös asenne. Kunnon kohellusta ja soundcheckissä. En muista missä bändissä, mutta jossain nyt kuitenkin heiluu kitaristina joku Salkkaritähti, jota en tunnista, koska en seuraa sarjaa. Aika viihdyttävää sekoilua sekin pumppu, jo tsekin aikana.

Sami the boss hoss ja mein führer ajamassa meitä kohti Helsinkiä ja voittoa!

Kuvaan tunnelmaa kuvin, videoin ja sanoin, jotta olisi näyttää ja kertoa jotain suomalaisen oudon musiikin aikakirjoihin. Jumppaan, venyttelen, suunnitellaan Samin kanssa esiintymiskujeita. Teen käsipainoilla lapaluitten avaamista ja käsille pumppia. Meikkaan itteeni vessassa kisaa varten tosi campiksi. Joku muija tulee määkyyn ja alkaa neuvoon ja huutaan ja melkein käy päälle. Hämmentävä tilanne.

oiskohan paarma purru koipeen kun jotain pattia meikärumpaliaappenalla koivissa... ;)


Yleisö innostuu keikastamme, tuomaristokin riemastuu. Päästään kakkoskierrokselle. Vedetään vielä hämympää settiä. Jengi sekoo yleisössä. Kunnon show:ta lavalla. Joku mimmi kourii ohimennessään luvatta persettäni, eikä ymmärrä käytöksensä asiattomuutta, nauraa vaan kun huomautan asiasta. Voitetaan kisa. Palkintopuheessa kiitän sponsoreita, äitiä, isää, lapsia, rakasta, ystäviä, järjestäjiä...  Voitetaan pokaali ja esiintyminen Sture 21ssä (myöhemmin lehdistä luen että tavarapalkintoja, mutta ei ole ainakaan näkynyt eikä kuulunut). Soitetaan pari piisii lisää lauantai-iltana voittoiltana. KAAOSTA lavalla ja yleisössä.

Näin ne hommat meillä hoidetaan... välillä mie vien ja Sami vikisee! ;)



Keikan jälkeen joku tyyppi ei päästä mua ohitseen ja jauhaa kaikkee sekavaa mun edessä ja sivuilla kävellen ja eteeni koko ajan pyrkien vaikka ohittelen, ja pysäyttelee koko ajan, hokee suomeksi ja englanniksi, olenko nainen vai mies. Sanon että ei se sulle eikä kellekään kuulu ja että väisty ja sanon että nainen, naisurheilija, vastauksen pitäisi riittää. Loppujen lopuksi työnnän sen pois ja vaadin että menee pois. Kun selviän tästä niin juuri kun olen vaihtamassa vaatteita ja oon jokseenkin alasti, backstagelle puskee joku humaltunut jätkä ja mimmi.

Olen vallan herttainen orankimamma punaisissain miun keikkaa varten luomassa "NYKin transvestiitti" -meikissä ja -luukissani ;) Voitontavoittelu on myös TYYLIASIA. TrashGlamRock puree aina :)


Jätkä naureskelee ja tuiottelee alapäätäni, näyttää siltä että vois milloin vaan tarttuu muhun ja kumartelee alapääni puoleen, hyvä ettei iholle tuu, mutta hyvin lähelle puskee kuitenkin. Epämiellyttävää ja nöyryyttävää. Ahdistavaa. Jätkä naureskelee ja kyselee että oonko mies vai nainen ja että mitä mulla on alapäässä. Vastailen kuivakkaasti. Kyselee oonko OIKEESTI MIES vai nainen ja MITÄ MULLA ON OIKEESTI alapäässä. Tulee tosi lähelle. Vetäydyn kauemmas ja sanon kipakkaan kovaääniseen sävyyn että olen nainen, elämässäni kaksi lasta ja oon niille äitinä ja käyn gynekologilla, sait nyt vastauksesi asiattomiin törkeisiin kysymyksiin jotka ovat kenen tahansa yksityisyyttä loukkaavaa ja tervemenotoivotan helvettiin ja vähän äkkiä. Jää hetkeksi ämpyämään mutta tajuaa häipyä kun näytän varmaan siltä että mottaan just. Muijansa jää jotain selittämään. Vituttaa. Juhlatunnelma pilalla. Bändin liideri Sami ymmärtää tilanteen ja puhuu mulle fiksusti. Pitää kans törkeenä toimintana. Basistina ollut henkilö, ei ymmärrä tilannetta ja häntä huvittaa "kun suutuin tollasesta". Vaihdan vaatteita ja koitan karistaa vitutuksen, joka loppujen lopuksi vallan helppoa sillä moni ihminen on asiallinen ja porukka juhlii voittoamme. Juonitaan tulevaisuutta. Voittajan on helppo hymyillä ja nauraa. JEE JEE JEE!

Pera the sexophonist ;)


Majoitutaan saksofonistille. Nukun vähän. Muut kuorsaa. Onpa juhlavaa. Paikkoi särkee. Niska rikki. Vanha olo. Toisaalta onnellinen ja kaikkensa antanut olo. Päätä särkee. Nou fan, nöy fän ät öööl. Yön kuorsausäänisinä tunteina päässä soi huono Suomi-iskelmä. Olo on yhtä iloinen kuin ruuhkaratikassa narkkareitten riehuessa ja oksennellessa ympäriinsä. No, mikäs siinä patjalla makoillessa. Tuli nukuttua jotain tunnin kaks, silleensä iloisesti pienen pienissä pätkissä.


Mie ja seksofonisti Pera pirtsakkoina



SUNNUNTAINA 05.06.

Uaamulla nousen aikaisin, kun en kerran nukahdakaan uudelleen. Vietän aikaani pienen mutta vihaisen kilpikonnan kanssa. Kauhee tohina pikkusella, mutta ei saa aikaiseksi kuin naurunpuuskan miulla. Hauska tyyppi. Kodin vartijakilppari, hihihi! Oon yhteyksissä toveriin ja käyn sovittamassa läjää penkkipaitoja. Tulloo hiki. Rankkaa puuhaa. Osa on niin tiukkoi että iskee paniikki jo päälle pistäessä. Kotiini lähden kuuden penapaidan kanssa. Melkoisia kinkykledjuja ovatten nuo. Kaikkea sitä ihmiset vapaaehtoisesti päälleen panevatkin.

Musiikintuotantoa musiikintuottamossa :)


Kotioajelu. Kotona väsy. Kotona vaihdellaan Samin kanssa muistikortteja ja siirrellään faileja, Sami lähtee kotionsa, mie syön, lepään, laitan pokaalin hyllyn päälle, katson matskuja, jumppaan ja lepäilen.Hämmentynyt tunnelma. Naurattaa. Kunnon safkat napaan, niin elämä pyyhkii.
Meen nukkumaan väsyneenä.

Uusi Lainen führer Sami ja urheilusankari itte eli Krisse Tuominen


MAANANTAINA 06.06. Mjahans... eilisillan mättämisen jälkeenkin ja aamusärvintä jo syötyäni, aamuvaaka näytti vain reilut 95 kg. Ei paha... Täshän joutuu pian syömään helevetisti ettei tipaha omasta eehanasta +90 kg SUPERheavyweight-sarjasta eli SUPERSANKARINAISTEN SARJASTA. Tännään kuntosalille ainakin kerran verran keskipäivällä toverin kanssa. Illalla sitten kuntosalille mahdollisesti myös.... Lauantaina EM-kisat.... vähän jo jänskättää pänskättää...

Hyvin pirtsakka aappena kisareissulla


Ja on se muuten hienoo kö miul on WPCltä SMkulta RAWpenkissä, FPOlta RAWvoimanostosta naisten superraskaasta sarjasta SMhopea ja nyt rumpali-laulajana Uusi Laine yhtyeen riveissä Suomen Paskin Bändi 2016 -voitto, josta palkinnoksi saimme voittopokaalin (Hyllyllä
SM-kullan ja hopean kanssa) ja keikan Sture 21een... EEHANAA olla Suomen paras, toiseks paras ja PASKIN!

Hirmuinen vauhtikilppari... räyh! :)


Tää aappena kävi sitten Steel Bodylla tekemässä kevyttä jumppaa, jo toistamiseen tännään. Eka Ratinan kuntosalilla penkkauksen, taljojen ja kuntopyörän maailmassa. Nyt vastuskumien, vatsarutistusten, pakaralaitteen, alataljasoudun, köydellä ristitaljassa ylä- ja alataljassa ojentajia yms., pelkällä 20 kg-tangolla kyykkäilyä, pohkeita, jalkaprässiä, crosstraineria, juoksumatolla juoksua, hölkkää ja kävelyä, soutulaitetta, kuntopyörää, jumppapalloa ja keppijumppaa.... apinaroikkoja... Hyvin kevyttä touhuilua siis, mutta hiki tuli kuitenkin, kun pidin sarjoissa nopeen sykkeen päällä ja HIIT-meiningillä touhusin. Eli vaikka painot miulle kevyitä, niin kuitenkin kun tekee intervalli- ja hiitmeiningillä, niin hikee sai pintaan.

Voe väsynyttä rokkaajaa


Verkkopalaverointia bändin kanssa pitkin päivää ja muutenkin sometusta. Tajutaan että saksofonistille jäi miun kassi, missä rumpukapuloita, yleistä sälää, käsipainot ja lenkkarit. Helposti jää jotain kun on kiire, paljon tekemistä ja mukana paljon tavaraa. Tekevälle sattuu ja rokatessa roiskuu.

Hän polkee kuntopyörää...


TIISTAINA 7.6. kaikenlaista yleistä säätämistä ja asioitten tekemistä. Medianäkyvyyttä bändin tiimoilta. Kävelemistä. Ruuoanhankintaa reissuun. Lisää kävelemistä. Lepäilyä. Tulee tajuttua siitä saksofonistille jääneestä kassista jotain olennaista. Meinaan että sehän on se kassi, jossa on miun kisakengät.... Tuli kiire ruveta säätämään kenkiä kisapaikalle, sillä tiedossa oli että Tampereelle ne eivät ennättäisi enää ennen kisareissuun lähtemistä. Jännät paikat!

VRUUM! Kuntopyörällä mutkassa ohitte! ;)


KESKIVIIKKONA 8.6. kisavalmistautumista ja bändille tuleviin keikkapyyntöihiin vastaamista... salilla kävin kevyesti touhuamassa hyvässä seurassa ja poikkesin Vegekauppa Tampereen kaupalla, johon oli tullut hammpuproteiinia. Ostin sitä ja juomia. Sain Vegekauppa Tampereen Terhiltä ihtellein Purefit-patukoita kisaressuun ja ko. patukoista muuten tulossa laatikkoalennuskin (juuri nyt niistä on yksittäisale ja paljousale jos ostaa 5 kpl kerralla!). Jei...

Posettaja posettaa, positiivari posittaa ;)


Kun oli kaupalla käyty, kotona pakkaamista, ruokailua ja muuta sen sellaista. Datailua ja sometusta. llalla kymmenen aikaan junalla kohti Rovaniemeä. Mukavasti sitten vahta ol sekaisin ja makuuvaunun huski ei toiminut erityisen hyvin. Tunnelma ei varsinaisesti siis ollut kaikkein korkeimmillaan. Oli vähän sellainen, itkeäkö vaiko nauraa fiilis. Oikeastaan nauratti enemmän.

Vastuskumikikkailua... vastusta elämässäkin hyvä olla. UGH! ;) Eehana Gorilla Sportsin t-paita



TORSTAINA 09.06.  Uaamulla Rovaniemellä oli eeeeeehanan kesäistä. Tunsi oikein juhannuksen lähenevän ilmastosta ympäriltään. Taivas oli synkkä, lunta satoi, tuuli, loskaa, rakeita ja räntää vihmoi, ja muutenkin tunnelma oli melko mystinen. Tuli lompsittua asemalta turisti-infoon ja sieltä kirjastoon. Kirjastolla tuli blogattua, oleskeltua, tutustuttua esillä olevaan taiteeseen, ja muuta sen sellaista. Kirjastolta suuntasimme, kisahuoltajana ohjaamana, kohti museota, jossa sitten olimmekin monta tuntia ennen kuin suuntasimme takaisin rautatieasemaa, josta tilasimme taksin ja taksi suhaili Santa Sportsin pihaan ja nakkasi meidät hotellin oven eteen. Suuntasimme respaan, jossa kirjauduimme sisään, moikkailimme MonsterGrip-juhaa, Luumäen jylhää Artoa ja muita urheilijoita. Huoneessa pupusteltiin ruokaa ja lepäiltiin. Poikettiin kisapaikalla ja saatiin infoa FPOn pj Kalle Räsässeltä kisoista. Hankkiuduin vaa'alle ja lukema näytti ihan kivaa lukua iltasellakin. Yö meni vessassa rampatessa, kävellessä vaelluspolulla ja laavulla käydessä, rakastellessa, vaa'alla käydessä, ja erittäin vähän juodessa ja syödessä.

Rovaniemellä turisti-infon ikkunassa GPC European Championship 2016 -kilpailujen julkka ja aappena

PERJANTAINA 10.06.  Aamuvaakaruljanssi oli hyvin mielenkiintoinen. Hankkiuduin suihkun kautta ajoissa punnituspaikalle. Jonoteltiin ja odoteltiin. Huoltaja jonotti lappua toimistossa, mie käytävällä. Sain lapun käytävällä ja siihen myös ruksin. Menin toimistoon kun kutsuttiin sinne. Ja sanottiin ettei mun tartte olla täs toimistos tien tukkeena, mee pois vaan oottaan vaakaan. Sit jossain kohtaa selviää että nimenomaan toimistossa odotetaan vaa'alle. Ei muuta kuin uudelleen toimiston ulkopuolella vaakajonoon. Ramppaan vessassa ja huoltaja pitää mun paikkaa jonossa. Menen vaa'alle. Huoltaja arpoo mulle urheilijanumeron/nostonumeron, whuteva, ja täyttelee lappua kun huojun vaa'alla. Lukema näyttää välil alle 96 kg ja välil reilusti päälle. Arvottuaan, asettuu 96 kg lukemiin. Saan urheilijapassin kaulaan niin ei tartte maksaa enempää kisapaikalle pääsemisestä. Tökö olo. Pakko levähtää. Juon vettä ja urheilujuomaa ja poikkean kisapaikalla. Miulle tullaan jutteleen. Kivaa. Mennään aamiaiselle. Aamiaisella näen taas Artoa ja muita tuttui naamoi. Immeiset moikkailee, hekin joita en tunnista.

Aamiaista puntarin jälkeen

Hiukka hassu olo. Juon urheilujuomaa, mehua, vettä. Koitan särpiä ruokaa ja saankin myös syötyä. Käydään tutustumassa kisapaikkaan. Kahtellaan esim. Arton suorituksia. Käyn varaamassa kyykkykengät myyntikojulta, mennään kaupalle ottamaan rahaa automaatista ja ostetaan ruokaa ja juomaa. Kävellään hotellille. Meen hotellilta kisapaikalle. Kisapaikalla saan kuulla että kengät jo autossa. Tavoitan kauppiaan. Sovitaan että jos maksan käteisellä, niin ei tuu postikuluja kun infoan spostilla osoitteen. Maksan käteisellä. Moikkailen tuttui, katson kisasuorituksia.

Arto Joronen palkintopallilla kultsumitsku kaulassaan


Käyn hotellilla lähettämässä spostilla viestiä kauppiaalle. Menen kisapaikalle katsomaan palkinnonjakoa ja otan kuvia. Arto voitti EM-kultaa varustenostossa. Meen hotellille.  Illalla paketti saapuu hotellille. Paketissa todellakin useammat kengät, rumpukapulat, läjä vaatteita ja esim. 2 kg vinyyliset jumppakäsipainot.  Menemme tavaroitten kanssa hotellihuoneeseen. Puran paketin ja pyykkäilen paitojani yms. ja alan mäyssäämään pitsaa. Aika ruokahaluton olo. Juon Dr Pepperiä, venyttelen ja jumppaan. Menen nukkumaan.

Arto Joronen, tuore EM-kultsumitskuilija

LAUANTAINA 11.06. herrään hyvin pirtsakkana, teen venyttelyä ja kevyttä jumppaa, käyn ties kuinka monennen kerran suihkussa, menen aamiaiselle, syön ja juon mitä jaksan. Raahustan kisapaikalle. Teen kevyttä lämmittelyä ja venyttelyä. Käyn ottamassa teline- ja turvarautakorkeudet ja ilmoitan ne virkailijalle. Ilmoitan DJlle kisapiisini eli sen vanhan tutun Poison Idea: Made to be Broken. Olen lämmittelytilassa ja otan lämpöä lisää. Tarkistutan välineet, joka onkin melkoinen ruljanssi. Alan ottaa tangolla lajinomaisesti lämpöä. Teen vastuskumijumppaa ja nopeita venyttelyitä. Etenen pieniin lämmittelyihin. Juttelen huoltajan kanssa. Tangonnostaja Arto Joronen tulee paikalle. Edetään aika nopiasti avauspainoon, joka tulee kuin piipunsuusta. Arto käy korottamassa aloituspainoa 82,5 kgeen. Pidän lämpöä yllä.

Krisse Tuominen Gorilla Sportsin Official Member of Gorilla Sports -paita päällään


Eka nosto. Menee läpi heittämällä. Helppo nosto. Pidän lämpöö yllä, käyn vessassa. Vaihdan rannesiteet. Toinen nosto 87,5 kg ja hylkäys 2-1 äänen epätasaisen loppujonnuksen lopun vuoksi. Menen lämmittelytilaan ja Arto ja huoltaja käy ilmoittelemas painoi officiaaleille. Mie meen nostamaan kun aika koittaa ja hermoilen alaslaskun kanssa mutta ylösmeno sujuu ongelmitta. 87,5 kg siis toistamiseen hylsynä, 2-1 tuomariäänin, syynä epätasainen alaslasku. Meen vaihtamaan vaatteet. Käyn vessassa. Jutellaan Arton kans. Fanikuvaa Brandon Lillyn kanssa, jonka kanssa olin jutellut jo edellispäivänä. Hotellille lepäämään, hieman syömistä.

Aappena ihan gorillan innolla GPCn EMkisoissa




Kävelemme keskustaan huoltajani kanssa. Mennään RAXiin jossa otetaan tarjouspaketti, johon kuuluu päärynäsidukka. Tilaan tiskiltä kolme gluteenitonta pitsaa ja syön alkupalaksi salaattia. Juon sidukkaa, limuu, vettä ja syön alkupalat (mm. paahdettua maissia ja salaattia) ja vedän nokkaani kolome pitsaa. Löntystelen hotellille ja menen seuraamaan kisoja. Jutellaan tuttujen kanssa. Immeiset tulee jutteleen ja kyseleen kisoista. On vähän pettynyt olo omiin suorituksiin. Minnalta saan herapakkauksen, pari diettinuudelipakkausta ja avaimenperän. JEE! ;)

Urheilu guta, aappena diggaa urheilla


Palkintojenjakotilaisuudessa saan naisten avoimen sarjan superraskaassa sarjassa (110 kg -sarja, jossa olin 96 kg-painaneena) euroopanmestaruuskultamitalin ja diplomin. Huomaan typon diplomissa ja samalla saan kuulla sitä korjauttaessa että aloituspainoni oli kirjattu 80 kgksi ja että olen tehnyt ennätyksen. Ennätyssertifikaatteja noutaessani saan kuulla että euroopanmestaruuden lisäksi tein maailmanmestaruuden. Helppo hymyillä pitkänkin päivän jälkeen. Kun kysyn Tonilta että pääsenkö MM-kisoihin nyt euroopanmestarina ja ennätyksenrikkojana, en saa vastausta. Käyn juttelemassa FPOn pj:n Kalle Räsäsen kanssa, joka onnittelee kultahilusta ja sertifikaateista ja kertoo että tietenkin pääsen mm-kisoihin, jos sinne haluan. Puhutaan lisää hetken aikaa aiheesta. Onnellinen fiilis. Hotellilla jutellaan huoltajan kanssa. Väsyttää. Mutustelen pitsaa ja juon limua. Nukahdan hyvin onnellisena ja hämmentyneenä.

Kolme kovaa nostajaa ja tuoretta EM-kultamitalin saajaa


SUNNUNTAINA 12.06. pakataan ja käydään aamiaisella ja pakataan lisää. Tilataan taksi ja mennään rautatieasemalle. Kävellään Artkikumille, jossa vietämme moooonta tuntia ihastellen taidetta ja syöden kahviossa. Arktikumilta kävellään kauppaan matkaeväsostoksille. Ostan pari sidukkaa mestaruuden kunniaksi ja hieman karkkia. Karkit syön, juomia en juo. Käydään syömässä rautatieaseman ravintolassa. Kävellään hieman ulkona. Junassa nukahdan jokseenkin heti ja herään aamulla.

Aappena GPC EM-kisojen lämmittelyalueella peruspositiivisena :)
Gorilla Sportsin Virallinen Gorilla Sportsin jäsen t-paita on kommee -eikö? ;)


MAANANTAINA 13.06. Puoli kuudlta olemme Tampereella ja ulkona. Kotio kävely kantamusten kanssa. En saa nukuttua. Nukahdan ja en herää herätyksiin, en mihinkään, kunnes olen missannut yhden menon, joka harmitti. Sitten kaupungille asioita hoitamaan, kävelyä ja muuta hyötyliikuntaa, sponsorin kanssa puumista ja kaupalla touhuilua. Kotona käymistä ja syömistä. Juon yhden sidukan auringon paisteessa. Menen urheiluhierojalle joka hieroo tavallista vähemmän, muunmuassa siksi kun en ole niin juminen kuin ylleensä. Hierojalta kaupalle, kaupalla touhuamista, kaupalta promoamaan salille hieman kauppaa, sitten valmentamaan erästä immeistä Steel Bodylle. Steel Bodylla hommailua ja itellekin kevyttä jumppaa ja venyttelyä. Kotona keskiyön aikaan. Syön ja kietaisen sidukan huiviin. Meen nukkuun ja nukahdan nopiasti.

Aappena EM-kulta naisten avoimen RAWpenkkipunnerruksen naisten superraskaan sarjan voitosta.. Hyvä aappena!


TIISTAINA 14.06. touhuan mm. kaupungilla asioimalla, hyötyliikuntaa harjoittamalla, kävelemällä, jeesimällä roudaamaan 400 kg lähetyksen liikkeeseen. Hyvvee safkaa, lepäilyä ja muuta sen sellaista. Sometusta. Bändipalaverointia. Menee se päivä näinkin.

Aappena palkintojenjakoseremoniassa mitalia kaulaan saamassa


KESKIVIIKKONA 14.06. herrään aikaisemmin kuin tarvitsisi. Kirjoitan rästihommia ja taistelen tietokoneitten, verkkoyhteyksien ja sen sellaisten kanssa. Käyn Steel Bodylla, pakettiin ilmaiseksi kuuluvaa laiteinfoa ja liikuntaohjausta hyödyntämässä. Juttelen myös iki-ihanan respan persoonallisen työntekijän ja mielenkiintoisen persoonallisen paikan omistajankin kanssa. Jumppailen enimmäkseen naisten puolella jalkaprässin, juoksumaton, crosstrainerin ja kuntopyörän äärellä. Aikalailla kevyttä touhua tavanomaiseen treenaamiseenkin, mutta saapi tuollaisellakin hikeä helteellä pintaan. Käyn syöpöttelemässä infotilan puolella karnitiinijuomaa ja juomassa tuplasuklaasoijapatukkaa, vai miten päin se nyt menikään? ;) Menen piiiitkään suihkuun ja juttelen pukkarissa mummojen kanssa niitä näitä. Leppoisaa.

Aappenan EM-kulta naisten avoimen rawpenkkauksen superraskaasta sarjasta, diplomi siitä, atleettikulkulupa areenalle ja sekä maailman- että euroopanennätyssertifikaatit SUBMASTERikäkategoriasta. On se kommeeta ;-)


Kuntosalilla käymisen jäläkeen käväisen pankissa asioimassa ja kävelen kotio. Kotoa kukkakauppaan, jossa ostan läjän kukkia haudoille, jätän kukat myöhemmin noudettavakseni liikkeeseen, menen Sportheavyyn ostamaan tuotteita (kiitti taas kerran persoonallisesta palvelusta ja halvoista hinnoista!) ja juttelemaan kisakuulumisista, käyn shoppaamassa tarvitsemiani tuotteita Prisman ruokapuolelta ja haen kukat kukkakaupasta, ja kävelen ostosten ja kukkien kanssa kotio. Kukat kastellen ja odottamaan asialliseen paikkaan huomista torstaista haudoille viemistä.

Aappenalla hymy herkässä ;)


TORSTAINA 15.06. klo 0:25 näpyttelen tähän blogautukseen viimeisiä rivejä ja asettelen blogiin viimeiset kuvat. Eipä tähän tämän kertaiseen blogautukseen mennyt kuin "muutama" päivä, mutta tulipa tällä kertaa ERITTÄIN tapahtumarikas, polveileva, värikäs, monipuolinen ja VOITTOISA BLOGAUTUS! ;) Äärimmäisen kauniita unia, aamuja ja treenaamisia teille rakkaat ihmiset ja muut elläemet! T: Krisse Tuominen.