Kävijälaskuri

perjantai 31. maaliskuuta 2017

Ihan tsilleensä kivasti blogi puksuttaapi etiäpäin ja kevätkin alakoo olla kohillaan

Aappena edustaa Gorilla Wear -apinatuottehia, Skipiä ja Natural Woima & Wellness -putiikkia Nordic Fight Expolla

Läskin Urpon Apinan Vitnessii Vätnessii ja Vilosofiaa  blogin katselujen koko historia on kirjoitushetkellä huiman huluppeat 37 713.  Helmikuussa 2017 sivun katselumäärä oli 3 073 ja maaliskuussa 2017 sivu on kerännyt katselukertoja hulppeat 4 138 mulgaisukertaa osakseen, eikä kuun kulkukausi eli kuukausi ole vielä edes täysin takanapäin.  On se hienova, on se! <3


Pode ja Masa, messuoastoa ja asiakas... kuvan ihan ite otin, näps!
Ei muuten ollut eilen ihan se eloni paras päevä. Ei totellakaan. Herräilin pitkin yötä ja uaamuun kupeksin aevan tokkurassa ja puusta puonneena. En löytänyt bussikorttia. Sitten tajusin että missä se kortti on  ja tajusin ettei siinä oo arvoa muutenniinkaa. Sitten mie vasta hokasin etten mie ennee ehi ladata arvoa korttiin kun halusin ehtiä olla ajoissa sponsorin kaupalla Natural Woima & Wellnessin putiikilla Possijärvenk. 3ssa Lielahdessa.

Peukku pystyyn ja menoks sano aappena ihan niinkö aikoinaan sano myös änniii lenöx

Ee muuta kö vähäsistä rahnoista vuaan käteistä kouraan ja ulko-ovea kohden. Oven kohalla tajuan että roskat on pakko viedä roskakatokseen. Pihalla roskat kourassa sitten ihmettelen kö puudelirouva kahtoo kulmat kurtulla ja kun kumarrun roskakatoksen ovella avaimia kassista ropeltaessani, tajuan aika kovan huikun käydessä pyllylle että trikoot ne sitten holahti huolella alemmas. Murretaanhan sitä naapurien kanssa jäätä pärsposkia näyttämälläkin. Juu, kyä aappena hoitaa!

Aappena King Kong Karhulan kanssa Nordic Fight Expossa

Trikoot  ylös asti paikoilleen kiskottuani, astelin  setelin kanssa pysäkille. Kaikki män hyvin kunnes piti astua bussiin. Väsykankeena kompuroin sitten bussin, ööö, kynnykseen ja olihan siinä horjuvaa apinaa kahtoessa varmaan muilla hauskaa.

Kaks aappenaa kuvassa
Kun perille saavuin meni jo asiat mallikkaammin ja juttu luisti ja tuli jaettua pr-elläimenä lappusia kansalle. Ei siitä siis sen enempää. Kun takaslähdön aika koitti, onnistuin väliaikaisesti hukkaamaan kolikkoni paikkaan hyvä talsi ja tallestahan ne löytyivät. Kivasti vaan siinä vaiheessa olin jo myöhässä, mutta odottihan se valmennettava ja ihan suht. koht. ajoissa ehdittiin sessio aloittamaan ja vallan hyvä treenautus oli valmennettavan mielestäkin.

Oman elämänsä sankari Pode ja mr Kouvoloidi Toni Tauru

Kotio kö pääsin ni asiat män hyvin kunnes vattaa alko vääntää, kauheet vilunväreet, hani kuumeessa, ja mie sit ramppasin vessas pitkin iltaa. Että nyt on taas ihan hyvä olo, mutta illalla ei todella ollut. Että sellainen oli se päivä ja ilta tietyiltä osin. Yksi äksedintti oli kanssa, eräs immeinen luuli että pyyän häneltä panoa kun pyysin häneltä oikiasti pannaania eli banaania. Voe rahma.

Sama koskee muuten elämääkin... ei se elämättä se elämä paremmaksi muutu vetkuttamalla ;-)

Miksikö jaoin tämän kaiken? Vaikkapa siksi että elämässä on välillä jänniä tilanteita ja niille voipi ihan reilusti nauraa ja jokaisella meillä on kohelluspäiviä joskus. Ja nyt on ihan hyvä päivä taas, kun en jäänyt tuleen makaamaan enkä ruikuttamaan. Hyviä päivä teillekin!!! T. Krisse Tuominen.